Toivo, globbarit ja talkoissa mukana olevat järjestöt toivovat, että Suomi terästää kehityspolitiikkaansa globaalien kriisien lievittämiseksi ja ehkäisemiseksi.

• Finanssikriisi horjuttaa kehitysmaidenkin taloutta ja kymmenissä maissa kärsitään edelleen ruokakriisistä. Lisäpanostusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vastaiseen työhön tarvitaan juuri nyt.

• Taantuma vauhdittaa Suomen pyrkimyksiä nostaa kehitysavun osuutta bruttokansantulosta, mutta YK:ssa ja EU:ssa sovittu tavoite, eli 0,7 prosenttia bruttokansantulosta on kuitenkin vielä kaukana. Suomen on lisättävä kehitysyhteistyön määrärahoja budjettikehyspäätöksessä vuosille 2010–2013.

• Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamiseksi on tärkeää keskittyä tukemaan kaikkein haavoittuvimpia ihmisryhmiä. Erityisesti niin kutsuttujen läpileikkaavien teemojen, eli naisten, lasten, vammaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien ja hiv/aids tilanteen parantamisessa tulee siirtyä linjauksista toimintaan.

• Kehitysyhteistyö ei yksin riitä köyhyyden vähentämiseen: tarvitaan myös kaukonäköistä ja reilua kauppa- ja talouspolitiikkaa. Niin Suomen hallituksella kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalla on vastuuta näissä kysymyksissä.