Palmuöljyn pääasialliset tuotantoalueet ovat Malesia ja Indonesia. Niissä tuotetaan yhteensä 85 prosenttia maailman palmuöljystä.

• Palmuöljyn tuotanto (38 miljoonaa tonnia vuonna 2007): Indonesia 46 % , Malesia 41 %, Thaimaa 3 %, Nigeria 2 %, Kolumbia 2 %

• Palmuöljyn tuonti (30 miljoonaa tonnia vuonna 2007): Kiina 19 %, EU 17 %, Intia 12 %, Pakistan 6 %, USA 2 %

Palmuöljyn tuotannon kasvu Kaakkois-Aasiassa on monen tekijän summa. Kaakkois-Aasian kostea trooppinen ilmasto, halpa työvoima ja maan hinta takaavat palmuöljyn edullisuuden. Malesiassa ja Indonesiassa on myös vahva poliittinen tuki tuotannon lisäykselle.

Useassa muussakin kehitysmaassa, kuten Nicaraguassa, tuotanto on paikallisesti merkittävää ja kasvaa nopeasti. Lue lisää Esimerkkinä Nicaragua -sivulta.

Malesian ongelmallinen palmuöljyntuotanto

Malesia on toinen Kaakkois-Aasian suurista palmuöljyn tuottajista. Muun muassa Neste Oil tuo paljon biopolttoaineen raaka-ainetta Malesiasta. Maan palmuöljyntuotanto kaksinkertaistui vuosien 1995 ja 2006 välillä. Koko valtion pinta-alasta öljypalmun viljelyssä on noin kymmenen prosenttia. Malesialla ei ole enää yhtä suuria mahdollisuuksia lisätä tuotantoa kuin sen naapurivaltiolla Indonesialla.

Alueilla, jonne uusia öljypalmuviljelmiä edelleen perustetaan, esiintyy konflikteja. Perinteiset maaseutuyhteisöt sekä alkuperäiskansat vastustavat viljelmien leviämistä asuttamilleen maille. Erityisesti Länsi-Malesiassa on useita kiistoja maanomistusasioista. Tilannetta pahentaa se, ettei hallitus täysin tunnusta alkuperäiskansojen maaoikeuksia ja -vaateita.

Palmuöljyn tuottajat väittävät, että viljelmien perustaminen tuo köyhille alueille työtä ja varallisuutta. Plantaasityöläisten näkökulmasta tilanne voi kuitenkin vaikuttaa toisenlaiselta. Työläisille maksetaan vain 80 prosenttia kansallisen köyhyysrajan tasoisista ansioista. Pääosa viljelmien työläisistä elääkin köyhyysrajan alapuolella.

Työolot monilla plantaaseilla ovat muutenkin kehnot ja riippumattomien ammattiyhdistysten toiminta on estetty. Oikeuksia ajavia työläisiä on erotettu tai siirretty toisille tiloille. Myös siirtotyöläisten käyttö on yleistä, ja heitä tuodaan Indonesiasta, Bangladeshista ja Burmasta asti. Siirtotyöläisten oikeudet toteutuvat usein vielä heikommin kuin malesialaisten työläisten. Vaikka työolot ovat huonot, on kouluttamattomien työläisten vaikea irtisanoutua ja hakea uutta työtä. Valitettavan usein myös työläisten lapset jäävät ilman koulutusta. Onkin tavallista, että lapset työskentelevät vanhempien apuna viljelmillä.

Ongelmia aiheuttavat myös työhön liittyvät terveysriskit. Öljypalmuviljelmillä käytetään arviolta 25 erilaista torjunta-ainetta. Niiden käyttöä ei juuri valvota, eikä turvaohjeita noudateta. Monet työnantajat ovat osoittaneet olevansa haluttomia huolehtimaan tarvittavista suojavarusteista, ja työläiset altistuvatkin monille kemikaaleille.

Neste Oil pyrkii käyttämään vain vanhoilla, ympäristöystävällisillä plantaaseilla tuotettua palmuöljyä.