Biopolttoaineiden jalostajat ovat suuria, Neste Oilin tapaisia monikansallisia yrityksiä. Myös monet raaka-aineita tuottavat plantaasit on perustettu ulkomaisella rahalla.

Poliittiset päättäjät voivat siksi vaikuttaa biopolttoaineiden tuotannon ympäristö- ja köyhyysvaikutuksiin myös yleisillä, kaikkia tuotannonaloja koskevilla investointisopimuksilla. Suomi on viime vuosina ollut maailman ahkerimpia kahden maan välisten investointisuojasopimusten laatijoita.

Köyhyyden vähentämisen kannalta sijoitustoiminnan ongelma usein on, että kasvavan tuotannon tuotot jäävät pääasiassa yhtiöille - valtioiden saamat verotulot ovat vähäiset eikä työntekijöille aina makseta kunnon palkkoja.

Ongelmat juontavat siitä, että investointipolitiikan päämääränä on ollut vain investointivirtojen lisääminen. Kansainvälisissä sopimuksissa on velvoitettu valtioita toivottamaan kaikki ulkomaiset sijoittajat tervetulleiksi ja estetty esimerkiksi paikallisten tuotteiden käytön edellyttäminen ulkomaisilta yrityksiltä.

Päämääräksi köyhyyden vähentäminen

Päämäärää tulee muuttaa ja kansainvälisten investointisopimusten tavoitteena tulee olla köyhyyden vähentäminen määrällisesti ja laadullisesti tarkoituksenmukaisten investointien avulla. Sopimuksissa tulee siis etsiä parempaa tasapainoa sijoittajien, ihmisten ja valtioiden oikeuksien välille.

Käytännössä investointisopimusten tulee tukea kansainvälistä yhteistyötä verokilpailun hillitsemiseksi, työntekijöiden oikeuksien toteutumista sekä yleistä yhteistyötä investointikysymyksissä.

Kehitysmaiden veroasteet ovat varsin matalat. Monissa kehitysmaissa ulkomaiset sijoittajat saavat täyden verovapauden 10–15 vuodeksi, edullista luottoa, ilmaisen tontin ja rajattoman oikeuden voittojen kotiuttamiseen. Laajeneva joukko asiantuntijoita kuitenkin kyseenalaistaa matalien verojen vaikutuksen yritysten sijoituspäätöksiin.

Työolojen osalta kansainvälisissä investointisopimuksissa tulisi vahvistaa neuvotteluosapuolten tuki Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ihmisoikeussopimuksille. Ne kieltävät pakkotyön, lapsityön ja syrjinnän sekä tunnustavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuden.

Lisäksi yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi naapurimaiden välillä yritystoimintaa ohjaavien ympäristö-, kilpailu- ja muiden lakien laatimisessa.

Suomen tulee lopettaa kehitysmaiden painostaminen valtioiden toimia rajoittaviin investointisopimuksiin. Jatkossa Suomen tulee edistää sitä, että kansainväliset investointisopimukset ohjaisivat investointeja köyhyyden vähentämiseen.