Terveisiä jostakin Suomesta -korttitempauksella luotiin poliittista painetta päättäjille, jotta he toimisivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tempauksen tavoitteena oli näyttää kansanedustajille, että suomalaiset tahtovat heidän toimivan köyhyyttä aiheuttavien rakenteiden muuttamiseksi maailmassa. Toukokuuhun 2007 mennessä kerättiin yli 5 500 suomalaisen köyhyyden vastaiset korttiterveiset päättäjille Mahdollisuuksien toreilla, Maailma kylässä -festivaalilla ja muissa tapahtumissa. Osallistua saattoi kirjoittamalla perinteisen paperisen kortin tai nettikortin.

Kaikista Suomen vaalipiireistä kerätyt kortit luovutettiin kansanedustajille massaglobbaustapahtumassa, joka järjestettiin Eduskuntatalolla Helsingissä 25.5.2007 Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä.

Massaglobbauksessa äänestäjät kaikista Suomen vaalipiireistä tapasivat oman vaalipiirinsä kansanedustajat ja keskustelivat heidän kanssaan siitä, miten Suomi ja suomalaiset voivat toimia eriarvoisuuden poistamiseksi maailmasta. Oman viestinsä lisäksi he veivät Arkadianmäelle tuhansien suomalaisten korttiterveiset.

Köyhyydessä on perimmiltään kyse eriarvoisuudesta

Erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet luovat ne puitteet, joissa ihmisistä tulee rikkaita tai köyhiä. Eriarvoisuutta lisäävät rakenteet, järjestelmät ja käytännöt tekevät kehitysmaiden köyhistä köyhiä ja pitävät heidät köyhyydessä. Niinpä köyhyyttä ei voida poistaa vain järjestämällä kaikille maailman ihmisille yli dollarin tai kahden päivätulot.

Köyhdyttäviä rakenteita on niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Köyhyyttä voivat aiheuttaa esimerkiksi sukupuoleen, etnisyyteen tai uskontoon liittyvä syrjintä, maanomistuksen keskittyneisyys, ulkomaisia yrityksiä suosiva talouspolitiikka tai rikkaita maita suosivat maailmankaupan sopimukset.

Usein kehitysmaiden köyhien ihmisten elämään välittömimmin vaikuttavat köyhdyttävät rakenteet ovat luonteeltaan paikallisia tai kansallisia, joihin Suomi ei voi suoraan vaikuttaa. Kuitenkin myös kansainvälisellä toimintaympäristöllä on suuri merkitys kehitysmaiden ihmisten mahdollisuuksille vaikuttaa omaan elämäänsä ja saavuttaa ihmisarvoiset elinolot.

Suomi ja muut teollisuusmaat vaikuttavat köyhdyttämiseen esimerkiksi kaupan, investointien ja liiallisen luonnonvarojen kulutuksen ja ilmastonmuutoksen kautta.

Onko Suomi köyhdyttäjä?

Suomen valtiota tai yksittäistä suomalaista ei yksin asettaa vastuuseen globaalista köyhyydestä, emmekä yksin pysty poistamaan köyhyyttä maailmasta. Yhdessä muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Suomi voi muuttaa köyhyyttä aiheuttavia ja ylläpitäviä rakenteita. Suomen tulee toimia nykyistä aktiivisemmin ja järjestelmällisemmin köyhdyttävien rakenteiden muuttamiseksi. Muuten olemme osasyyllisiä köyhyyden jatkumiseen.

Nykyisellään Suomelle ei voi antaa kovin hyvää arvosanaa toiminnasta köyhdyttämisen lopettamiseksi. Vuonna 2006 Suomi antoi kehitysapua vain 0,39 prosenttia bruttokansantulosta, mikä on kaukana YK:n asettamasta 0,7 prosentin tavoitteesta.

Köyhdyttämisen lopettamiseksi Suomen tulee

• Edistää avoimempaa päätöksentekoa EU:n kauppapolitiikassa ja köyhien maiden oikeutta kehittää tuotantoaan.
• Ajaa riippumattoman velkatuomioistuimen perustamista kehitysmaiden velkakriisin ratkaisemiseksi.
• Pyrkiä aktiivisesti lisäämään kehitysmaiden päätösvaltaa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.
• Tukea köyhimpien maiden oman kehityspolitiikan demokraattista määrittelemistä ja toteuttamista.
• Nostaa kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.