Kehitysrahoitus

Suomella on varaa ja velvollisuus auttaa maailman köyhiä.

Suomi ei ole koskaan ollut niin rikas kuin nyt. Suomen on aika toteuttaa lupauksensa ja osoittaa jonkinlaista solidaarisuutta. Suomeakin autettiin sotien jälkeen kansainvälisellä kehitysavulla ja vapaaehtoistyöllä. Maailmassa kuolee joka päivä nälkään ja aliravitsemukseen noin 25 000 ihmistä.

Vaatimuksemme kansanedustajille:

  • Varmista suomalaisen kehitysyhteistyön tehokkuus kehysneuvotteluiden ja vuosibudjettien yhteydessä pyytämällä siitä ja kehitysyhteistyön laadusta selvityksiä.
  • Varmista vuosibudjettien yhteydessä, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan vuosittain vähintään 0,04 prosenttiyksiköllä, kunnes 0,7 prosentin tavoite saavutetaan.

Miksi

Suomalaiset haluavat sitä: vain 27 prosenttia suomalaisista pitää nykyistä kehitysavun tasoa (0,39 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2006) riittävänä. (Ulkoministeriön vuonna 2006 teettämä tutkimus).

0,04 prosenttiyksikön vuosittainen korotus ei ole kohtuuton. Suomella on siihen varaa ja sen verran liikkumavaraa löytyy aina valtion budjetista. Jotta hallitusohjelman tavoite 0,57 prosenttia vuoteen 2011 mennessä toteutuu, tulee rahoitusta lisätä vähintään 0,04 prosenttiyksikköä vuodessa, mikä tarkoittaa noin 92 miljoonaa euroa lisää vuodessa. 92 miljoonan euron vuosittainen korotus lisäisi kehitysrahoitusta vuosittain noin 17,5 euroa jokaista suomalaista kohden. Suomen valtion budjetti on 40 miljardia euroa (40 000 miljoonaa).

Kehitysyhteistyövaroilla vaikutetaan suoraan Suomen turvalliseen tulevaisuuteen: kehitysyhteistyöllä torjutaan epidemioita, ympäristötuhoja, huumekauppaa ja rikollisuutta. Siksi rahoille kannattaa myös hankkia vastinetta – vain laadukas kehitysyhteistyö antaa halutut tulokset. Sitten 1960-luvun lapsikuolleisuus köyhissä maissa on puolittunut, aliravitsemus on vähentynyt kolmanneksella ja koulutusta vaille jäävien lasten määrä on supistunut puolesta alle neljännekseen.

Hallitusohjelmassa Suomi lupaa "varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta".

Suomi on jo vuonna 1970 tehnyt YK:ssa sitoumuksen rahoittaa kansainvälistä kehitysyhteistyötä 0,7 prosentin osuudella bruttokansantuotteesta (BKT).

Esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan kehitysyhteistyömäärärahat ovat ylittäneet 0,7 prosenttia bruttokansantulosta jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.

Lisärahoituksella Suomi pääsisi "isojen poikien pöytiin" YK:ssa päättämään kansainvälisen kehityspolitiikan suunnasta.

Lisätietoa