Kauppa
Köyhien ihmisten pitää pystyä omalla työllään ansaitsemaan leipänsä ja lastensa koulutus.
Parasta apua olisi se, että kehitysmaille suodaan aito mahdollisuus rakentaa oma kauppapolitiikkansa ja tasa-arvoinen asema kauppaneuvotteluissa, ilman että niiden ehdot – kuten markkinoiden avaaminen ja sääntelyiden poistaminen – sanellaan teollisuusmaiden taholta. Nykyisin maailmankaupan rakenteet ja säännöt suosivat rikkaita maita.
Vaatimuksemme kansanedustajille:
- Tue eduskunnan globaaliryhmän aloitetta, että eduskunnan hankinnoissa suositaan tuotteita, joiden tuotannossa on huomioitu työntekijöiden oikeudet ja ympäristönäkökohdat.
- Varmista, että Suomen hallitus tukee maatalouden vientitukien pikaista poistamista EU:n polkumyynnin lopettamiseksi kehitysmaihin.
Miksi
Kauppapolitiikka vaikuttaa olennaisesti köyhyyteen ja näin ollen myös globaaliin turvallisuuteen. Siksi pelkästään viennin edistämiseen keskittyvä kauppapolitiikka ei ole järkevää. Vientiä edistävään vapaakauppaan sitouttaminen vie monilta kehitysmailta mahdollisuuden kehittää omaa teollisuuttaan ja luoda siten talouskasvua.
Teollisuusmaat tukevat esimerkiksi maatalouttaan yli miljardilla dollarilla joka päivä, kun taas kehitysmaiden maataloutta ne tukevat vuodessa alle miljardilla.
Eettiset hankinnat
Suomen valtio teki vuonna 2005 aineellisia julkisia hankintoja 600 miljoonalla eurolla ja kuntasektori 1 420 miljoonalla eurolla. Monet hankinnoista kuten armeijan paidat, sairaalainstrumentit ja työunivormut ovat peräisin kehitysmaissa toimivista tehtaista.
Suomessa julkiset hankintayksiköt eivät ole asettaneet tarjouspyyntöihin eettisiä kriteereitä koskien työntekijöiden oikeuksia ja tuotanto-olosuhteita kehitysmaissa, vaikka hankintalaki tämän sallii. Vaikuttamalla julkisten hankintojen kriteereihin on mahdollista suunnata merkittäviä rahavirtoja eettisesti kestävään tuotantoon. Tänä vuonna voimaan astuva uusi hankintalaki selventää näitä mahdollisuuksia entisestään.
Eduskunnan globaaliryhmän aloite eduskunnan hankintoja koskevasta eettisestä ohjeistosta on kanslian käsittelyssä. Aloitteessa ehdotettiin muun muassa, että tarjouspyynnöissä vaaditaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten noudattamista sekä sitoutuneisuutta kestävään ympäristöpolitiikkaan koko alihankkijaketjussa.
Vientituet
Teollisuusmaiden maatalouden vientituet kannustavat polkumyyntiä, joka on tukahduttanut kehitysmaissa kokonaisia tuotannonaloja. Tämä on köyhyyden vähentämisen kannalta vakava asia. Maaseudulla asuu kaksi kolmannesta köyhistä ihmisistä, ja maatalous on monen köyhän maan pääasiallinen vientiala.
Kehitysmaiden tuottajien tulee saada maataloustuotteistaan hinta, jolla he pystyvät elättämään itsensä.
Maailmankauppajärjestö WTO:n neuvotteluissa EU on alustavasti sitoutunut poistamaan vientituet vuoteen 2013 mennessä, mutta sitoumus raukeaa, jos neuvottelut päättyvät tuloksettomina.
Maataloustukia tarvitaan. Tukijärjestelmää tulee kuitenkin kehittää niin, että tuet suosivat ekologisesti kestävää maanviljelyä ja paikallista maaseutukehitystä. Nyt EU:n maataloustuet hyödyttävät suurtilallisia ja maatalousbisnestä: yli kolme neljännestä tuesta päätyy kymmenelle prosentille maataloustuottajista.
Lisätietoa
