On niin Suomen kuin kehitysmaiden etu, jos halpatuotantoalueiden työolot, palkat ja ympäristönormit paranevat.

Valtaosa suomalaisista pitää tärkeänä, ettei julkisilla varoilla osteta tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa tai rikottu työntekijöiden oikeuksia.

Säälliset työolot kehitysmaissa ovat myös Suomen etu

• Kansainvälinen kilpailu ja taantuma kiristävät Suomen työllisyystilannetta. Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa erityisesti se, miten tuotantokustannukset muuttuvat muualla maailmassa. Niin Suomen kuin kehitysmaiden työllisyydelle ja hyvinvoinnille on eduksi, jos halpatuotantoalueiden työolot, palkat, verotus ja ympäristönormit paranevat.
   
• Näihin ongelmiin puuttumiseksi Suomi tarvitsee laaja-alaista ja yhdenmukaista yritysvastuupolitiikkaa. Selkeät pelisäännöt auttavat yrityksiä ennakoimaan niihin kohdistuvia odotuksia ja hyötymään vastuullisesta toiminnastaan myös taloudellisesti.

Vastuullisuutta yritysten toimintaan

• Vaikka yritysvastuuseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia tehdään Suomessa jatkuvasti, on päätösten koordinointi heikkoa ja varsinainen toiminta vähäistä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alaisella yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnalla on mandaatti arvioida suomalaisyritysten vastuullisuutta, mutta toiminta on kuihtunut kiistelyksi yleisen yritysvastuulinjauksen sanamuodoista.
   
• Suomen hallituksen tulisi laatia yritysvastuustrategia ja konkreettinen toimintasuunnitelma sekä lisätä resursseja yritysvastuukysymysten koordinaatioon.

Valtion ja kuntien hankinnat eettisiksi

• Valtio, kunnat ja seurakunnat tekevät vuosittain hankintoja 27 miljardilla eurolla. Näissä hankinnoissa pitäisi edellyttää eettisiä tuotantotapoja ja ohjata siten markkinoita sosiaalisesti kestävämpään suuntaan.
   
• Mielipidekyselyn mukaan yli kahdeksan kymmenestä (84 prosenttia) suomalaisesta pitää tärkeänä, ettei julkisilla varoilla osteta tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa tai rikottu työntekijöiden oikeuksia (Taloustutkimus, lokakuu 2008).
   
• Suomen hankintalaki hyväksyy eettisten kriteerien asettamisen tarjouspyynnöissä. Julkisten hankintojen eettisyyden varmistamiseksi hallituksen tulisi varmistaa riittävä ohjaus ja tuki valtion ja kuntien hankkijoille esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden huomioivan toimenpideohjelman avulla.