Rahoitusmarkkinat verolle

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kannattaa rahoitusmarkkinaveroa. Robin Hoodina Attacin puheenjohtaja Marissa Varmavuori. Kuva: Sami Taberman/Kepa.

Vetoa nyt kansanedustajiin, jotta rahoitusmarkkinat saadaan verolle! Vero vakauttaisi rahoitusmarkkinoita ja auttaisi estämään talouskriisejä tulevaisuudessa. Se voisi myös tuoda tarvittavia lisätuloja köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Vetoa kansanedustajiin!

Euroopan komissio on tehnyt esityksen rahoitusmarkkinaverosta, ja nyt pallo on jäsenmailla. Suomessa tarvitaan poliittista tahtoa, jotta verosta voi tulla totta!

Vetoomuksessa vaaditaan että

  • Suomen tulee aktiivisesti edistää rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa EU-tasolla
  • Suomen tulee sitoutua käyttämään verotuotto köyhyyden ja
    ilmastonmuutoksen torjumiseen
  • Suomen tulee ajaa komission ehdotuksen parantamista ja sisällyttää siihen valuuttakauppa, sillä komission esittämässä mallissa verotettaisiin vain osake- ja johdannaiskauppaa. Lisäksi riittävillä veroprosenteilla pitäisi pystyä takaamaan niin vakauttaminen kuin verotulotkin.
  • Vetoomuskampanja on käynnissä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty eduskunnassa (arvio: helmikuu 2012).

Katso kuvat Robin Hood-tempauksesta

Rahoitusmarkkinaveron vankka kannattaja Robin Hood toi 2. joulukuuta 2011 finanssikeinottelijat Eduskuntatalon portaille jakamaan pienen siivun voitoistaan suklaaeurona. Tempauksen järjestivät Kepan globbarit ja Attac. Lue tempauksen lehdistötiedote (pdf).

Faktaa: Rahoitusmarkkinavero hillitsee keinottelua

Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta Euroopan unionissa päätetään nyt, ja Suomen tulee olla asiassa aktiivinen. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ei tällä hetkellä veroteta lainkaan, vaikka niiden volyymi on valtava. Euroopassa rahoitusmarkkinaveron vuosittainen tuotto voisi olla jopa 250 miljardia. Veron toteutumiseksi maailmanlaajuisesti on tärkeää, että EU-maat ottavat asiassa ensimmäisen askeleen.

Rahoitusmarkkinavero vakauttaisi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita hillitsemällä lyhytaikaista keinottelua, joka hyödyttää reaalitaloutta ja tavallisia ihmisiä vain hyvin vähän.

Pieni vero tekisi nopeatempoisesta keinottelusta vähemmän houkuttelevaa suhteessa pitkäjänteisempiin sijoituksiin. Kyse on pohjimmiltaan siitä, haluammeko rahoitussektorin tuottavan pitkän aikavälin kestävää kasvua vai pikavoittoja harvoille.

Osittain rahoitusmarkkinoiden ongelmista alkunsa saanut talouskriisi on tehnyt verosta suositumman kuin koskaan. Viime kesänä tehdyn eurobarometrin mukaan yli 60 prosenttia eurooppalaisista kannattaa rahoitusmarkkinaveroa.

Myös tuhat taloustieteilijää 53 maasta on julkisesti ilmaissut tukensa verolle G20-maiden finanssiministereille ja Bill Gatesille suunnatussa avoimessa kirjeessä. Lisää aiheesta The Robin Hood Tax -järjestön verkkosivuilla.

Veron suunnittelussa tulisi ottaa mallia jo olemassa olevista, onnistuneista rahoitusmarkkinaveroista. Erilaisia kansallisia finanssitransaktioihin kohdistuvia veroja on käytössä jo noin 40 maassa. Esimerkiksi Lontoon asema finanssikeskuksena ei ole horjunut, vaikka siellä peritään osakekaupasta 0,5 prosentin leimavero. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ei sen sijaan veroteta tällä hetkellä lainkaan.