Globbarit vaativat velkakriisin ratkaisemista, köyhille maille suurempaa sanavaltaa omissa talousasioissaan ja kestävän kansainvälisen verojärjestelmän luomista.

Kehitysmaiden velkaorjuutta ei ole poistettu. Suuren mediakohun saattelemana kesällä 2005 sovittu velkahelpotus kattoi noin 40 miljardin dollarin velat, kun kehitysmaiden velat kokonaisuudessaan ovat noin 2500 miljardia.

Velkaorjuuden jatkuminen kielii velkasovittelun epädemokraattisuudesta. Kansainväliset rahoituslaitokset toimivat sekä velkojina että sovittelijoina. Suomen tulee toimia aktiivisemmin reilun velkasovitteluelimen perustamisen puolesta.

Kehitysmailla vähäinen vaikutusvalta

Kehitysmailla on heikko asema kauppaneuvotteluissa ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Suomi voisi ensitöikseen auttaa maita saamaan äänensä paremmin kuuluville tukemalle niiden neuvottelukapasiteettia. Esimerkiksi Sambian viisi kauppaneuvottelijaa yrittävät samanaikaisesti neuvotella naapureidensa kanssa, EU:n kanssa ja osallistua globaaleihin WTO-vääntöihin.

Kansainvälisiä veroja rajat ylittäviin ongelmiin

Ympäristönsuojelu, epidemioiden ehkäisy ja konfliktien ratkaisu sekä köyhyyden vastainen taistelu kärsivät akuutista rahoituskriisistä.

Keskustelu kansainvälisestä verotuksesta on vilkastunut viime vuosina. Nelisenkymmentä valtiota eri puolilta maailmaa ovat perustaneet kansainvälisiä vero- ja maksumalleja kehittävän "pilottiryhmän". Mukana ovat muun muassa kaikki EU:n suuret jäsenmaat. Suomenkin pitäisi olla mukana.

Lisää tietoa aiheesta

• Lue lisää velka-teemasta Kepan sivuilta
• Lue lisää kansainvälisistä veroista Kepan sivuilta