Tulisiko Suomen mielestänne lisätä vai vähentää kehitysapuaan?

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysavun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Nykyisessä hallitusohjelmassa takarajaksi on asetettu vuosi 2010, EU:n jäsenmaiden keskinäisessä sopimuksessa vuosi 2015. Tänä vuonna Suomi käyttää apuun 670 miljoonaa euroa, eli 0,42 prosenttia kansantaloudesta, muut teollisuusmaat 0,15-1 %:n välillä.

1. Nostaa apu 0,7 prosenttiin viimeistään tulevan hallituskauden loppuun vuoteen 2011 mennessä.
2. Nostaa apu 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
3. Nostaa apua taloudellisen tilanteen salliessa.
4. Pitää apu nykyisellä tasolla tai laskea sitä.

Ehdokkaan kommentti: Avun nostaminen tasolle,johonka Suomi on puheissaan YK:ssa ja muualla jo vuosia sitoutunut, on kuin horisontti. Se on aina yhtä ehdollista ja kaukana. Suomen uskottavuus on maamme omin toimin kyseenalaistettu.

Tulisiko Suomen mielestänne tukea kansainvälisten verojen käyttöönottoa?

Verotus on tähän asti ollut itsenäisten valtioiden yksinoikeus. Tällä hetkellä yli 40 maata tutkii kansainvälisten verojen käyttöönottoa vähentääkseen haitallista kansainvälistä toimintaa kuten valuuttakeinottelua ja rahoittaakseen kansainvälisiä palveluja, kuten ympäristönsuojelua, terveydenhuoltoa tai huumekaupan ehkäisyä. Verojen kokonaistaso ei välttämättä nouse.

1. Ehdottomasti pitäisi.
2. Joidenkin kansainvälisten verojen käyttöönottoa tulisi ainakin harkita esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi kehitysmaissa.
3. Toistaiseksi ei ole riittäviä syitä kehitellä kansainvälisiä veroja.
4. Ei missään tapauksessa.

Ehdokkaan kommentti: Valuutanvaihtovero, isännättömän spekulatiivisen pääoman verotus, pörssivero, nämä otettava käyttöön! Eu:n verokilpailu - siis missä maksdetaan vähiten veroja - saatava loppumaan. Kanaalin saaret ja niiden veroparatiisit ovat vain yksi esimerkki.

Miten Suomen tulisi mielestänne suhtautua kansainväliseen kauppaan?

Avoin ulkomaankauppa on monen mielestä paras keino synnyttää vaurautta. Kauppaneuvotteluissa päätetään teollisuustuotteiden lisäksi ruuan ja luonnonvarojen kaupasta sekä peruspalveluiden kaupallistamisesta. Nykyiset teollisuusmaat suojasivat nuoria yrityksiään kansainväliseltä kilpailulta vaurastumisensa alkuvaiheissa.

1. Suomen on pyrittävä vapaakauppaan kaikilla tuotannonaloilla ja tuettava kaupan esteiden poistamista kaikkien maiden väliltä.
2. Kaupan vapauttamisesta on yleensä hyötyä, mutta en kannata sitä kaikkien tuotteiden osalta.
3. Kaupan vapauttamisesta on usein hyötyä, mutta ei kaikkien tuotteiden kohdalla. Lisäksi kehitysmaille tulee antaa mahdollisuus tukea ja suojata omaa tuotantoaan paikallisen yritystoiminnan kehittämiseksi.
4. Kaupan vapautuminen on lisännyt globaalia eriarvoisuutta ja uhkaa hyvinvointia myös teollisuusmaissa, esimerkiksi Kiina-ilmiön kautta. Kaikille maille tulee antaa mahdollisuus suojata tuotantoaan.

Ehdokkaan kommentti: Ei yksiselitteistä vaihtoehtoa (musta/valkoinen näkökulma ei toimi) Suomella on mahdollisuus vaikuttaa kotimaisen teollisuuden toiminnan jatkumiseen mm. kehittämällä kansallista irtisanomísturvaa. Intian riisin tulevaisuus, gmo -kasvien painostaminen kehitysmaiden pelloille jne. ovat ongelma rojalttimaksuineen. EU:n omat kaupan vapauden estomekanismit (maatalouden suojaaminen) ovat toisaalta ongelma.

Tuleeko Suomen mielestänne tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kehityspolitiikassaan?

Suomi tukee kehityspolitiikassaan sukupuolten välistä tasa-arvoa muun muassa edistämällä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Näihin kuuluvat muun muassa ehkäisymenetelmien saatavuus, äitiysterveys ja seksuaalikasvatus. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeuskysymyksiä kuitenkin vastustetaan uskonnollisten ja moraalisten periaatteiden vuoksi, myös osassa Euroopan unionin jäsenmaita.

1. Ehdottomasti: ne ovat ihmisoikeuksia ja Suomen tulee tukea niitä kehityspolitiikassaan sekä EU:ssa että YK:ssa.
2. Silloin kun mahdollista: ne ovat kannatettavia tavoitteita ja Suomen tulee pyrkiä tukemaan kehitysmaiden omia ponnisteluita niiden edistämiseksi.
3. Ei: Niiden edistäminen on kunkin maan sisäinen asia eivätkä ne ole olennaisia köyhyyden vähentämisessä.

Ehdokkaan kommentti: Olemme perimmäisen kysymyksen ääressä: saavutukset hukkuvat väestönkasvuun. Afrikka on tästä tyypillisin esimerkki. Suomessa on kehitetty mm. hormoonikierukka, sopiva kehitysyhteistyökohde kondominkäytön edistämisen ohella!

Mikä kanta vastaa parhaiten näkemystänne äärimmäisen köyhyyden ja rikkaiden maiden turvallisuuden välisestä yhteydestä?

1. Suomalaisten turvallisuuden takaa varmimmin itsenäinen ja uskottava puolustus, johon on myönnettävä enemmän resursseja.
2. Suomen puolustus alkaa rajojemme ulkopuolelta. Suomen pitää osallistua aktiivisemmin sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen maailman kriisialueilla.
3. Terroristijärjestöjen kannatusta voidaan vähentää demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevalla kehitysyhteistyöllä. Suomen tulee keskittää kehitysapu terrorismin vähentämisen kannalta keskeisiin maihin.
4. Köyhyys ruokkii epidemioita, ympäristötuhoja ja huumerikollisuutta, jotka ovat uhka myös suomalaisille. Suomen tulee keskittää kehitysapu köyhimpiin maihin.

Ehdokkaan kommentti: Ilmastomuutos aiheuttaa jo nyt ekologisen pakolaisaallon ja heikentää ihmisten mahdollisuutta hankkia elantonsa omassa maassaan. Esimerkiksi Länsi-Afrikan pakolaisuus ja paine Espanjaan (Kanariansaaret, Marokko)on tätä.Tärkeä osa-alue on perhesuunnitteluun panostaminen kaikkialla (myös Euroopassa)ja korruption kitkeminen.