Tulisiko Suomen mielestänne lisätä vai vähentää kehitysapuaan?

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysavun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Nykyisessä hallitusohjelmassa takarajaksi on asetettu vuosi 2010, EU:n jäsenmaiden keskinäisessä sopimuksessa vuosi 2015. Tänä vuonna Suomi käyttää apuun 670 miljoonaa euroa, eli 0,42 prosenttia kansantaloudesta, muut teollisuusmaat 0,15-1 %:n välillä.

1. Nostaa apu 0,7 prosenttiin viimeistään tulevan hallituskauden loppuun vuoteen 2011 mennessä.
2. Nostaa apu 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
3. Nostaa apua taloudellisen tilanteen salliessa.
4. Pitää apu nykyisellä tasolla tai laskea sitä.

Ehdokkaan kommentti: Sitoumuksista on pidettävä kiinni.

Tulisiko Suomen mielestänne tukea kansainvälisten verojen käyttöönottoa?

Verotus on tähän asti ollut itsenäisten valtioiden yksinoikeus. Tällä hetkellä yli 40 maata tutkii kansainvälisten verojen käyttöönottoa vähentääkseen haitallista kansainvälistä toimintaa kuten valuuttakeinottelua ja rahoittaakseen kansainvälisiä palveluja, kuten ympäristönsuojelua, terveydenhuoltoa tai huumekaupan ehkäisyä. Verojen kokonaistaso ei välttämättä nouse.

1. Ehdottomasti pitäisi.
2. Joidenkin kansainvälisten verojen käyttöönottoa tulisi ainakin harkita esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi kehitysmaissa.
3. Toistaiseksi ei ole riittäviä syitä kehitellä kansainvälisiä veroja.
4. Ei missään tapauksessa.

Ehdokkaan kommentti: Sillä, kuka kantaa verot, on myös valta. Kansainvälisen verojärjestelmän luomisessa piilee myös uhkia. Nyt on syytä katsoa, mihin suuntaan EU kehittyy.

Miten Suomen tulisi mielestänne suhtautua kansainväliseen kauppaan?

Avoin ulkomaankauppa on monen mielestä paras keino synnyttää vaurautta. Kauppaneuvotteluissa päätetään teollisuustuotteiden lisäksi ruuan ja luonnonvarojen kaupasta sekä peruspalveluiden kaupallistamisesta. Nykyiset teollisuusmaat suojasivat nuoria yrityksiään kansainväliseltä kilpailulta vaurastumisensa alkuvaiheissa.

1. Suomen on pyrittävä vapaakauppaan kaikilla tuotannonaloilla ja tuettava kaupan esteiden poistamista kaikkien maiden väliltä.
2. Kaupan vapauttamisesta on yleensä hyötyä, mutta en kannata sitä kaikkien tuotteiden osalta.
3. Kaupan vapauttamisesta on usein hyötyä, mutta ei kaikkien tuotteiden kohdalla. Lisäksi kehitysmaille tulee antaa mahdollisuus tukea ja suojata omaa tuotantoaan paikallisen yritystoiminnan kehittämiseksi.
4. Kaupan vapautuminen on lisännyt globaalia eriarvoisuutta ja uhkaa hyvinvointia myös teollisuusmaissa, esimerkiksi Kiina-ilmiön kautta. Kaikille maille tulee antaa mahdollisuus suojata tuotantoaan.

Ehdokkaan kommentti: Tämä vaihtoehto on lähinnä. Kaupan vapauttamisessa on uhkia myös kehittyneissä maissa, niin kuin palveludirektiivin käsittely osoitti. Protektionismi voi suojata omaa taloutta, mutta voi se estää sen kehittymistäkin. Täysin vapaa kauppa johtaa kuitenkin keskittymiseen ja kartelleihin sekä suurten yritysten monopoliasemaan.

Tuleeko Suomen mielestänne tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kehityspolitiikassaan?

Suomi tukee kehityspolitiikassaan sukupuolten välistä tasa-arvoa muun muassa edistämällä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Näihin kuuluvat muun muassa ehkäisymenetelmien saatavuus, äitiysterveys ja seksuaalikasvatus. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeuskysymyksiä kuitenkin vastustetaan uskonnollisten ja moraalisten periaatteiden vuoksi, myös osassa Euroopan unionin jäsenmaita.

1. Ehdottomasti: ne ovat ihmisoikeuksia ja Suomen tulee tukea niitä kehityspolitiikassaan sekä EU:ssa että YK:ssa.
2. Silloin kun mahdollista: ne ovat kannatettavia tavoitteita ja Suomen tulee pyrkiä tukemaan kehitysmaiden omia ponnisteluita niiden edistämiseksi.
3. Ei: Niiden edistäminen on kunkin maan sisäinen asia eivätkä ne ole olennaisia köyhyyden vähentämisessä.

Ehdokkaan kommentti: Uskontojen varjolla on saatu paljon muutakin pahaa aikaan.

Mikä kanta vastaa parhaiten näkemystänne äärimmäisen köyhyyden ja rikkaiden maiden turvallisuuden välisestä yhteydestä?

1. Suomalaisten turvallisuuden takaa varmimmin itsenäinen ja uskottava puolustus, johon on myönnettävä enemmän resursseja.
2. Suomen puolustus alkaa rajojemme ulkopuolelta. Suomen pitää osallistua aktiivisemmin sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen maailman kriisialueilla.
3. Terroristijärjestöjen kannatusta voidaan vähentää demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevalla kehitysyhteistyöllä. Suomen tulee keskittää kehitysapu terrorismin vähentämisen kannalta keskeisiin maihin.
4. Köyhyys ruokkii epidemioita, ympäristötuhoja ja huumerikollisuutta, jotka ovat uhka myös suomalaisille. Suomen tulee keskittää kehitysapu köyhimpiin maihin.

Ehdokkaan kommentti: Apu on suunnattava sinne, missä hätä on suurin.