Norja on pitkään ollut kehitysyhteistyön kympin oppilas. Maa antaa vuosittain apua noin kolme miljardia euroa ja on ylittänyt 0,7-tavoitteensa kirkkaasti. Valitettavasti Norjasta alkoi pitkin loppuvuotta kantautua ikäviä uutisia: maan kehitysyhteistyövaroista yli 10 % käytetään pakolaiskulujen kattamiseen maan sisällä.

Tilanne on jokseenkin absurdi: bruttokansantuloltaan maailman rikkaimpiin valtioihin kuuluva Norja on muuttunut itse oman apunsa suurimmaksi vastaanottajaksi.

Ilmiöllä on myös nimi: kehitysyhteistyövarojen paisuttelu. Toisin sanoen kehitysyhteistyöksi lasketaan myös kuluja, jotka eivät vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Tällöin varoja käytetään vaihtelevasti joko avunantajamaassa syntyviin pakolaiskuluihin, kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kulujen kattamiseen tai kehitysmaiden velkojen mitätöintiin. Uusin kiistakapula on ilmastorahoitus.

Suomessa paisutteluun on toistaiseksi sorruttu harvoin. Nyt Suomi on kuitenkin kääntämässä kelkkaansa ja seuraamassa Norjan huonoa esimerkkiä. Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaiskuluja on laskettu kehitysyhteistyöksi 39 miljoonan euron edestä. Varsinaista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta mahdollisesta raportointitavan laajentamisesta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä. Jos raportointitapaa muutetaan, voisi Suomi laskea entistä suuremman osan pakolaiskuluja osaksi kehitysyhteistyötä – jopa jo päättyneen vuoden 2009 osalta. Tämä olisi vakava takaisku Suomen avun laadulle.

Nykyinen hallitus on pitänyt kehitysyhteistyövarat kasvussa ja paisutellut apuaan vain vähän. On murheellista, jos tilastokikkailuun ollaan sortumassa silloin, kun kehittyvät maat tarvitsevat tukea kaikkein kipeimmin. Kepassa toivotaan avointa keskustelua avun paisuttelusta ja sen välttämisestä ennen hallituksen maaliskuisia kehyspäätöksiä. Norjan malli ei ole ainoa vaihtoehto, vaan parempaakin seuraa olisi tarjolla. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Luxemburg eivät raportoi lainkaan pakolaiskuluja osana kehitysyhteistyötään.

Lisätietoa aiheesta löydät Kepan hiljattain julkaisemasta Aitoa apua? -ajankohtaiskatsauksesta, jossa perehdytään OECD:n määritelmään aidon kehitysyhteistyön kriteereistä. Katsauksessa käydään läpi Suomen kehitysavun sisältöä ja kartoitetaan, mitä nykyään lasketaan kehitysyhteistyöksi esimerkiksi muissa EU-maissa.

Kerro päättäjille mitä mieltä olet avun paisuttelusta globbarien Postia Ministerille -tempauksessa. Ohjeet kortin täyttöön ja postittamiseen löydät globbarien verkkosivuilta. Ehkä juuri sinun korttisi piristää ministerin arkea ja muistuttaa tärkeistä sitoumuksista!