Syksyn kansanedustajatapaamisten teemoina ovat olleet kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat, erityisesti naiset, lapset ja vammaiset. Nämä ryhmät muodostavat yhdessä maailman enemmistön. Ilman heidän huomioimistaan kriiseihin vastaaminen ja kestävä kehitys eivät ole mahdollisia.

Kampanjassa mukana olevat järjestöt ovat tähän mennessä tavanneet Merja Kyllösen (vas.), Satu Taiveahon (sdp), Pekka Ravin (kok.), Antti Kaikkosen (kesk.), Kimmo Kiljusen (sdp) sekä KD:n eduskuntaryhmästä Päivi Räsäsen, Sari Palmin, Kari Kärkkäisen, Leena Rauhalan ja Toimi Kankaanniemen. Luvassa on myös lisää tapaamisia sekä lobbaustilaisuus eduskunnassa ensi viikolla.

Tapaamisissa on nostettu esille niin naisten, lasten kuin vammaisten oikeudet sekä muistutettu kansanedustajia näiden teemojen tärkeydestä. Lisäksi tapaamisissa on nostettu esille huoli läpileikkaavien teemojen riittävästä huomioimisesta Suomen kehitysyhteistyössä.

Aihe on koettu tärkeäksi ja siihen on tartuttu. Esimerkiksi eduskunnan vammaisasian neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Satu Taiveaho kiinnostui asiasta ja lupasi nostaa etenkin vammaisten huomioimisen kehitysyhteistyössä esille eduskunnassa sekä keskustella siitä ulkoasianvaliokunnassa olevien puoluetovereidensa kanssa. Taiveahoa kiinnostivat kovasti myös vammaisten asema ja oikeudet kehitysmaissa.

Läpileikkaavien teemojen lisäksi kansanedustajia ovat tapaamisissa puhututtaneet monet muutkin asiat. Pekka Ravia kiinnosti budjettituki, Kimmo Kiljusta valuutanvaihtovero ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmää ruokaturva. Satu Taiveaho nosti esille kysymyksen kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämisestä pakolaiskuluihin. Taiveaho piti ajatusta käsittämättömänä ja toivoi tilanteen vielä muuttuvan.

Antti Kaikkonen halusi tapaamisen yhteydessä tietää, millainen tuki kehitysyhteistyöllä on kansalaisten keskuudessa ja miten kansalaiset suhtautuvat, jos joudutaan tekemään suuria leikkauksia.

Kehitysyhteistyön ei tule olla leikkausten kohde, sillä juuri nyt sitä tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.. Talouskriisi koettelee eniten kehitysmaiden haavoittuvaisinta enemmistöä ja uhkaa romuttaa viime vuosien saavutukset. Kehitysyhteistyön leikkaaminen köyhdyttäisi ihmisiä entisestään ja samalla vuosituhattavoitteiden saavuttaminen karkaa yhä kauemmas. Kehitysyhteistyöllä voidaan myös puuttua ruoka- ja ilmastokriiseihin ja sitä kautta ehkäistä maailmanlaajuinen turvallisuus- ja ympäristöongelmien kärjistyminen.