Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänään 20 vuotta. Massaglobbauksessa toukokuussa 2007 yhteensä 68 kansanedustajaa lupasi selvittää, miksei Suomi ole ratifioinut sopimuksen lisäpöytäkirjaa sekä vaatia sen lopullista vahvistamista. Muutama heistä on myös pitänyt lupauksensa.

Lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ovat ratifioineet kaikki maat Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta. Valitettavasti tilanne ei ole yhtä hyvä sopimusta täydentävien kahden lisäpöytäkirjan osalta.

Molemmat lisäpöytäkirjat ovat tarpeellisia. Vaikka lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, suojelee se vain alle 15-vuotiaita osallistumiselta sotatoimiin.

Vuonna 2000 laadittu lisäpöytäkirja Lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin nostaa tämän alaikärajan 18-vuoteen. Sopimus astui voimaan vuonna 2002 ja sen oli syyskuuhun mennessä allekirjoittanut 125 valtiota ja ratifioinut 130 valtiota. Myös Suomi on ratifioinut pöytäkirjan vuonna 2002.

Toinen lisäpöytäkirja astui sekin voimaan vuonna 2002 ja koskee lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Sen oli syyskuuhun mennessä allekirjoittanut 117 valtiota ja ratifioinut 132 valtiota. Suomi ei kuitenkaan ole mukana tämän lisäpöytäkirjan ratifioijamaissa.

***

Annika Lapintie (vas.) teki asiasta kirjallisen kysymyksen marraskuussa 2007. Lapintie kysyi, miksei lisäpöytäkirjaa ole jo ratifioitu ja mitä hallitus aikoo tehdä asian loppuun saattamiseksi.

Kysymykseen vastasi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), joka totesi pöytäkirjan velvoitteiden jo pääosin sisältyvän muihin Suomea velvoittaviin kansainvälisiin instrumentteihin, joiden edellyttämät lainsäädäntömuutokset on jo tehty. Hallituksen tavoitteena oli tuolloin Suomen liittyminen lisäpöytäkirjaan vuoden 2008 aikana.

***

Kun asia ei edennyt, Lapintie toisti kirjallisen kysymyksensä helmikuussa 2009 kysyen, onko lasten oikeuksien lisäpöytäkirja niin vähäpätöinen asia, että sitä voi roikottaa "valmisteltavana" 10 vuotta.

Tällä kertaa vastauksen antoi ulkoministeri Alexander Stubb (kok.). Stubb totesi lisäpöytäkirjan ratifioinnin olevan valmisteltavana ulkoasiainministeriössä. Ministeriö oli laatinut alustavan luonnoksen hallituksen esitykseksi pöytäkirjan hyväksymiseksi. Ratifioinnin arveltiin kuitenkin edellyttävän vielä muun muassa rikoslainsäädännön täydentämistä.

Ulkoministeriö asetti helmikuussa 2008 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää toimenpiteet, joita Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ratifiointi edellyttää. Koska valinnainen pöytäkirja liittyy sisällöltään yleissopimukseen, työryhmän tehtäväksi on sittemmin annettu myös selvittää pöytäkirjan ratifioinnin edellyttämät toimenpiteet. Työryhmän määräaika päättyy vuoden 2009 lopussa.

Lapintien lisäksi asiasta ovat tehneet kirjallisen kysymyksen tämän vuoden toukokuussa Päivi Räsänen (kd) ja lokakuussa Lenita Toivakka (kok.). Molemmille Stubb antoi saman vastauksen kuin alkukeväällä Lapintielle.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten asia etenee.