Johtuuko maailman köyhyys epäoikeudenmukaisista kauppasopimuksista, holtittomasta väestönkasvusta tai kehitysmaiden omista ratkaisuista? Mitä kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin "Totta vai tarua kehitysyhteistyöstä" -keskustelutilaisuudessa, joka keräsi joukon globbaritoiminnasta kiinnostuneita nuoria vaihtamaan ajatuksia Oulussa.

Monilla tuntuu olevan näkemys kehitysyhteistyöstä ja siitä, miten maailman köyhyyttä tulisi vähentää. "Totta vai tarua?" -tilaisuudet antoivat syksyn mittaan kiinnostuneille mahdollisuuden peilata omia mielipiteitään ja tutustua globbarien toimintaan eri puolilla Suomea.

Väittämät kuten "Köyhyys johtuu kehitysmaiden omista ratkaisuista!" tai "Globaalit kriisit koettelevat paljon vakavammin meitä suomalaisia kuin kehitysmaiden ihmisiä" kirvoittivat esimerkiksi Oulussa vilkasta keskustelua, eikä väittämiä nielty sellaisenaan.

***

Maailmassa yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli Maailmanpankin määritelmän mukaan alle 1,25 dollarilla päivässä. Köyhyydessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästä rahasta, vaan ennen kaikkea vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Köyhyys ja syrjäytyminen kulkevat usein käsi kädessä.

Globbarien mukaan köyhyys ei ole sattumaa eikä luonnonlaki, vaan aktiivisen toiminnan tai toimimatta jättämisen tulos. Yhteiskunnalliset instituutiot luovat rikkautta ja köyhyyttä – ja pitävät epätasa-arvoa yllä. Pohjoisen ehdoilla tehdyt kauppasopimukset tai maataloustuotteiden polkumyynti kehitysmaihin ovat esimerkkejä tällaisista rakenteista.

Eriarvoisuutta luodaan eri tasoilla: maailmassa on vauraita maita ja köyhiä kehitysmaita, ja tuloerot maiden sisällä voivat olla suuria. Eriarvoisuus voi näkyä myös kyläyhteisön ja perheen tasolla. Jos perheellä ei ole varaa laittaa kaikkia lapsia kouluun, usein juuri tytöt jäävät vaille koulutusta. Tai jos ruokaa on niukalti, kuka syö viimeiseksi ja kuka menee nälkäisenä nukkumaan?

Globbarien viesti on kuitenkin rohkaiseva: jos ja kun köyhyys ei ole luonnonlaki, siihen voidaan myös vaikuttaa.

***

Mikä rooli kehitysyhteistyöllä sitten on? Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan: esimerkiksi lapsikuolleisuus on köyhissä maissa laskenut neljänneksellä vuoden 1990 jälkeen ja entistä suurempi osuus maailman lapsista pääsee kouluun.

Toisaalta kehitysyhteistyön historiaan mahtuu myös vähemmän onnistuneita esimerkkejä. Pellon laidalla ruostuvat traktorit on helppo muistaa. Pahimmillaan avun saamiseen liitetyt talouspoliittiset ehdot tai avun sitominen tuotteiden tai palveluiden ostamiseen avunantajamaasta ylläpitävät ja vahvistavat niitä rakenteita, jotka pitävät kehitysmaat köyhinä.

Demokratian vahvistaminen ja tuki kehitysmaiden päätäntävallalle omasta kehityksestään puolestaan voivat auttaa murtamaan näitä köyhdyttäviä rakenteita.

***

Globbarit pyrkivät vaikuttamaan Suomen päättäjiin maailman eriarvoisuuden poistamiseksi. Täkäläisillä poliittisilla päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia, joten on tärkeää, että kansanedustajat saavat tietoa ja toimivat aktiivisesti. Ja kukapa Suomen politiikkaan vaikuttaisi ellemme me suomalaiset itse?

Tänä syksynä globbarit ovat nostaneet esiin maailman haavoittuvan enemmistön eli naisten, lasten ja vammaisten huomioimista kehitysyhteistyössä.

Kiinnostuitko? Tilaa globbarien uutiskirje ja tule mukaan toimintaan!