Hallitus neuvotteli maaliskuun lopussa budjettikehyksestä vuosille 2010-2013. Kehyspäätöksen tulokset eivät yllättäneet kehitysyhteistyömäärärahojen osalta: vuosille 2010 ja 2011 jo aiemmin sovitut 997 miljoonaa euroa (2010) ja 1111 miljoonaa euroa (2011) pysyivät edelleen budjetissa, mutta vuosille 2012-2013 hallitus kieltäytyi tekemästä todellisia suunnitelmia, koska "vuosien 2012-2015 kehitysyhteistyöstä päättää seuraava eduskunta".

Nollaseiskaa aidosti tavoittelevien suunnitelmien sijaan hallitus tekee päätöksessään teknisen oletuksen "että kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat vuosina 2012 ja 2013 samaa vauhtia kuin bruttokansantulo". Eli kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta pysyy paikoillaan. Samalla hallitus ei kuitenkaan kokenut ongelmalliseksi tehdä suunnitelmia kaikille muille hallinnonaloille - joiden niidenkin pitäisi saman logiikan mukaan kuulua seuraavan eduskunnan asialistalle.

Suomen budjettikehysjärjestelmällä on kehitysyhteistyömäärärahojen kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Maaliskuinen päätös on hyvä esimerkki siitä, kuinka neljän vuoden kehys käy yhä kuristavammaksi, mitä lähemmäs hallituskauden loppua päästään: kehitysyhteistyö voi olla tehokasta ja laadukasta vain silloin, kun avun jatkuvuus on turvattu ja sitä voidaan suunnitella useampia vuosia eteenpäin. Siksi on erittäin ongelmallista, että vuonna 2011 ei vielä tiedetä vuoden 2012 määrärahojen tasoa.

Toisaalta kehyksen hyvät puolet korostuvat nyt taantuman aikana: taloudellisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta hallitus pitää kiinni hallituskauden alussa sovituista määrärahakorotuksista. Ilman neljän vuoden kehystä Suomen olisi paljon helpompaa seurata muutamien muiden EU-maiden hälyttävää linjaa: Irlanti on leikannut tänä vuonna kehitysapubudjettiaan 22 prosenttia, Viro 10 prosenttia, Italia yli 50 prosenttia ja Latvia 100 prosenttia.

***

Kun Toivo tulee talkoisiin -kampanjaa suunniteltiin viime syksynä, näytti vahvasti siltä, että vuoden 2010 EU:ssa sovittua minimitavoitetta, 0,51 prosenttia bruttokansantulosta, ei saavuteta, jos vuoden 2010 kehitysyhteistyöbudjetin suunniteltua lisäystä ei kasvateta 53 miljoonalla eurolla. Talouskriisi toi kuitenkin mukanaan helpotusta tämän tavoitteen saavuttamiseen – bruttokansantulon tippuessa tavoite tullaan mitä todennäköisimmin saavuttamaan ensi vuonna ilman ylimääräisiä määrärahalisäyksiä. Varsinaista tavoitetta, 0,7 prosenttia vuonna 2015, ei kuitenkaan tulla tavoittamaan ilman todellisia määrärahakorotuksia.

Lääkärintakkeihin sonnustatuneet globbarit kannustivat budjettineuvottelijoita kehysneuvotteluaamuna jakamalla heille kehityspolitiikan elvytyspaketteja ja huutamalla kannustusviestejä. Tältä keväältä nollaseiskakampanjointi hiljenee, mutta samalla käynnistyy tulevan kampanjoinnin suunnittelu. Loppuvuodesta jatkamme taas päättäjien haastamista - globaalien kriisien koetellessa maailmaa määrärahasitoumuksista kiinnipitäminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.