Euroopan unioni päätti ilmasto- ja energiapaketistaan viime joulukuussa. Yksi paketin päätöksistä koski liikenteen polttoaineita: tavoitteena on, että vuonna 2020 unionin liikennepolttoaineista 10 prosenttia tulee uusiutuvista energialähteistä, kuten biopolttoaineet, vety ja vihreä sähkö. EU siis lisää biopolttoaineiden käyttöä, vaikka niiden vaikutus maailman ruokakriisiin ja ruuan hinnan nousuun onkin ollut merkittävä. Myös ilmastovaikutuksiltaan biopolttoaineet ovat kyseenalaisia.

Ympäristöjärjestöjen mukaan EU:n päätös tehtiinkin biopolttoaineteollisuuden ehdoilla unohtaen maailman köyhät, ympäristö ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Erityisesti järjestöt pettyivät päätökseen hylätä epäsuoran maankäytön mukaan ottaminen biopolttoaineiden kestävyyslaskelmiin. Epäsuoran maankäytön vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kun aiemmin ruuan tuotantoon käytetyllä maalla aletaan kasvattaa biopolttoaineita ja ruuan tuotanto siirtyy aikaisemmin käyttämättömille maille lisäten esimerkiksi metsien hakkuita. Myös kohonnut ruuan hinta lasketaan epäsuoran maankäytön vaikutukseksi.

"EU sopi ehdoista biopolttoaineiden myynnin massiiviselle kasvulle Euroopassa, mutta epäonnistui takaamaan, että sen seurauksena saavutetaan yhtään vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä", kommentoi eurooppalainen Transport & Environment -järjestö.(ENN 8.12.2008)

***.
Biopolttoainepäätös herätti myös positiivisia kannanottoja: parlamentissa päätösesitystä valmistellut luxemburgilainen vihreä parlamentaarikko Claude Turmes oli tyytyväinen EU:n kantaan ulottaa 10 prosentin tavoite kattamaan biopolttoaineiden lisäksi kaiken liikenteessä käytettävän uusiutuvan energian, kuten sähköiset ajoneuvot. Yhdessä muista raaka-aineista kuin ruokakakasveista valmistettujen biopolttoaineiden kanssa ne täyttäisivät huomattavan osan uusiutuvan energian tavoitteesta, jolloin ruokakasveista tehtyjen biopolttoaineiden osuus pienenisi.(ENN 8.12.2008).

Myös Suomen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen piti tiedotteessaan päätöstä onnistuneena. Hänen mukaansa Suomen kannalta oli voitto, että puusta valmistettu toisen sukupolven biopolttoaine voidaan laskea liikenteen 10 prosentin tavoitteeseen kaksinkertaisena. Helpotus oli myös, ettei hidaskasvuisten pohjoisten metsien käyttöä rajattu pois biopolttoaineiden raaka-aineista. Myös turpeen käyttö polttoaineiden raaka-aineena tuli mahdolliseksi.

***
Kokonaisuudessaan EU:n ilmasto- ja energiapaketti otettiin Suomessa vastaan hyvin vastakkaisin näkemyksin. Suomen luonnonsuojeluliitto syytti kannanotossaan pakettia vesittyneeksi ja pelkäsi sen vievän pohjaa globaaleilta ilmastoneuvotteluilta. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki taas mainitsi ministeriönsä tiedotteessa paketin vahvistavan EU:n ilmastopoliittista johtajuutta.

Kööpenhaminan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa nähdään, miten EU:n joulukuiset päätökset vaikuttavat kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Unionin linjaus kasvattaa biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä kuitenkin koskee muutakin kuin ilmastoa: se vaarantaa maailman köyhimpien oikeuden ruokaan.

***
Globbarien Tiedä mitä tankkaat -tempaus nosti viime vuonna esiin biopolttoaineinnostuksen haitallisia vaikutuksia maailman ruokaturvaan ja vaati EU:n biopolttoainetavoitteesta luopumista. Yhteensä lähes 1250 suomalaista jätti viestinsä kampanjan ilmoitustaululle, ja tuhannet kävivät pelaamassa ruokakasveista valmistettujen biopolttoaineiden vaikutuksia havainnollistavaa Bio Game -peliä.