Maailman ruokapäivää vietetään tänään torstaina 16.10. Heti aamusta STT uutisoi, että YK:n ruokajärjestö WFP pelkää, että ensi vuonna ruoka-apua tarvitsee kolmannes enemmän ihmisiä kuin tänä vuonna. Järjestö antaa nykyisin ruoka-apua jo noin 90 miljoonalle ihmiselle. Ohessa pieni kertaus kuvien kera biopolttoaineiden osuudesta nykyisessä ruokakriisissä.

"Mää teen susta bensaa!", huutaa Bio-Pete.

Biopolttoaineiden osuus elintarvikkeiden hintapiikissä nousi otsikoihin, kun Meksikossa puhkesi levottomuuksia vuonna 2006.

Tämän tortillakapinaksi ristityn tapahtumasarjan syynä oli se, että meksikolaisten ikiaikaisen perusravinnon, maissitortillan, hinta oli lähtenyt hurjaan nousuun. Meksikossa – kuten muissakin maissa – maissin hinta seuraa kansainvälistä markkinatilannetta: maissin sekä muiden viljojen käyttö biopolttoaineiden raaka-aineena nosti hintoja roimasti.

Meksikon haavoittuvuutta oli lisännyt liberaali kehityspolitiikka: maa oli 1990- ja 2000-luvuilla vapauttanut kauppaa Yhdysvaltojen kanssa vauhdilla, ja riippuvuus tuontiruuasta oli kasvanut.

"Apua, apua, minut on tarkoitettu syötäväksi", parahtaa maissi.

Kevään 2008 aikana ruokakriisi kärjistyi väkivallaksi eripuolilla maailmaa. Muun muassa Haitilla pääministeri joutui eroamaan ruokamellakoiden vuoksi. Samaan aikaan biopolttoaineiden osuudesta kriisissä alkoi tulla yhä enemmän tietoa. Esimerkiksi OECD-järjestö varoitteli myös siitä, etteivät läheskään kaikki biopolttoaineet ole ympäristöystävällisempiä kuin fossiiliset polttoaineet, kun otetaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset.

Vaatimukset EU:n biopolttoainetavoitteesta luopumisesta voimistuivat koko kevään, ja globbaritkin aloittivat Tiedä mitä tankkaat -kampanjansa. Virallinen Suomi pysyi järkähtämättä kannoissaan.

"Euroopan unionin on pidettävä kiinni tavoitteesta, jonka mukaan 10 prosenttia liikenteen polttoaineista on pohjauduttava bioenergiaan vuoteen 2020 mennessä", linjasi ympäristöministeri Paula Lehtomäki ministeriön tiedotteessa 28. toukokuuta 2008.

Maissi iskee takaisin – globbarien tuella.

Kesällä keskustelun sävy muuttui. Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn kokouksessa kesäkuussa Roomassa Yhdysvallat julkaisi oman arvionsa, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus hintojen noususta olisi vain noin 3 prosenttia. Pahaksi onneksi – USA:n ja EU:n kannalta – pian tämän jälkeen julkisuuteen vuosi Maailmanpankin tutkimus, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus olisi peräti 75 prosenttia.

Virallinen Suomi oli edelleen varsin vankkumaton linjassaan. "Biopolttoaineiden puolesta lauantainakin vahvasti puhuneen (kauppa-ja teollisuusministeri) Pekkarisen mukaan Euroopan maat ovat sopineet, että vuoteen 2020 mennessä kaikesta markkinoille tulevasta liikenteen polttoaineesta vähintään kymmenen prosenttia on biopohjaista. Tänä vuonna Suomen polttoainemarkkinoista biopohjaista on vain kaksi prosenttia", kirjoitti sanomalehti Keskisuomalainen 29. kesäkuuta.

Syyskuussa Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta kuitenkin esitti, että:

• biopolttoaineiden käytön lisäämisen välitavoitetta lasketaan 5,75 prosentista vuonna 2010 viiteen prosenttiin vuonna 2015
• lisäystavoitteita arvioidaan uudelleen vuonna 2014
• biopolttoaineille asetetaan entistä tiukemmat ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit.

Keskustelu jatkuu sattuvasti maailman ruokapäivän kanssa samaan aikaan järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa käsitellään muun muassa EU:n energia- ja ilmastopakettia.

Tavalliset suomalaiset tuntuvat ymmärtäneen biopolttoainesiiin sisältyvän vaaran: vain noin viidesosa hyväksyy viljan ja muiden ruoka-aineiden käyttämisen polttoaineisiin, ilmeni Kepan tilaamasta galluptutkimuksesta. Tiedote aiheesta on Kepan verkkosivuilla.

Kuvat: Teppo Moisio / Kepa