Kansanedustajat ruotivat vuoden 2008 budjettia eduskunnan talousarvioehdotuksen lähetekeskustelussa tiistaista 18.9. lähtien. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyön saivat vilkasta keskustelua aikaiseksi.

Ministeri Väyrynen nautti suurta suosiota ja hänen esityksensä EU:ssa sovitun kehitysapurahoituksen 0,51 prosentin minimitavoitteen takaamisesta vuoteen 2010 mennessä siten, että vuonna 2008 kehitysapu olisi 0,45 prosenttia bruttokansantulosta, sai kannatusta.

Tiistain ja keskiviikon budjettikäsittelyssä 18.-19.9. kehitysyhteistyömäärärahakorotuksen lisäksi keskustelua elävöittivät tiedustelut Suomen kehityspoliittisesta linjauksesta. Eduskunta toivoi, että uusi kehityspoliittinen ohjelma käsiteltäisiin eduskunnassa ajankohtaiskeskustelualoitteena.

Keskustelua käytiin kehitysavun vaikuttavuudesta, tehokkuuden arvioitavuudesta, budjettituesta sekä monenvälisen avun merkityksestä, erityisesti YK:n tukemisesta. Myös siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön väliset linkit ja erot, kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen haasteellisissa ympäristöissä sekä Finnfundin rahoitusosuuden korotus kirvoittivat keskustelua. Finnfundille ajetaan 60 miljoonan euron korotuksia tämän hallituskauden aikana (15 miljoonan korotus on varattu vuodelle 2008).

***

Hallituspuolueista kokoomuksen edustajat olivat aktiivisia yhdessä RKP:n kanssa muun muassa tukemaan nykyhallituksen määrärahakorotusta. He muistuttivat, että edellinen hallitus kykeni nostamaan kehitysyhteistyön määrärahoja vain 200 miljoonan euron edestä, kun nykyinen hallitus lisäsi määrärahoja 375 miljoonaa euroa.

Finnfundin pääomakorotus sai tukea kokoomuksen ja keskustan kansanedustajilta. Tanja Saarela (kesk.) totesi, että kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksen nykytahti (0,44 prosenttia BKTL:sta) on liian hidas. Anni Sinnemäki (vihr.) tuki ministeri Väyrysen esittämää 26 miljoonan euron lisäkorotusta kehitysyhteistyömäärärahoihin.

Vasemmistoliiton Minna Sirnö toi puheenvuorossaan esiin ansiokkaan huomion: "Siviilikriisinhallinnan kuluja ei tule näin ollen tulevaisuudessakaan ottaa kehitysyhteistyörahoista" ja moraalisen toiveen: "Olisin kovasti toivonut, että tämä hallitus tai edellinen hallitus tai mikä tahansa hallitus olisi ollut sen verran vähemmän itsekäs, että pitäisi näitä miljoonia ihmishenkiä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin osuuden arvoisina".

Oppositiossa vasemmiston ja KD:n lisäksi sosiaalidemokraatit kunnostautuivat: muun muassa Eero Heinäluoma, Liisa Jaakonsaari, Maarit Feldt-Ranta ja Jutta Urpilainen jakoivat pyyhkeitä hallitukselle 0,7 prosentin tavoitteen vesittämisestä.

Kansanedustaja Urpilainen nosti keskustelussa huomion monenvälisen yhteistyön merkitykseen: "on tärkeää kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohella satsata myös monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja antaa tukemme muun muassa YK-järjestelmän kehittämiseen". Monen muun kansanedustajan tavoin Urpilainen piti tärkeänä, että kehityspoliittisesta ohjelmasta käydään keskustelua eduskunnassa, ja ehdotti aiheesta ajankohtaiskeskustelualoitetta.

Budjettituen käyttöön ja sen osuuden kasvattamiseen suhtauduttiin kriittisesti. Sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen (kesk.) että kansanedustaja Toimi Kankaaniemi (kd.) toivoivat harkintaa välineen käytössä.

Merkille pantavaa oli kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön laatukysymysten nostaminen keskusteluun muun muassa kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja keskustankin toimesta.

Lisäksi oli hienoa nähdä, että eduskunta haluaa perusteellisen keskustelun koskien uutta kehityspoliittista ohjelmaa. Odotamme mielenkiinnolla, tuleeko uusi kehityspoliittinen ohjelma eduskunnan täysistunnon käsittelyyn lokakuussa vai ei.

***

Otteita eduskunnan keskustelusta tiistaina 18.9.2007

(Täysistunnon pöytäkirja löytyy eduskunnan verkkosivuilta.)

Pekka Ravi / kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: "Kansainvälistä vastuun kantamista osoittaa kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen lähes 90 miljoonalla eurolla..." (löytyy lähetekeskustelun pöytäkirjasta s. 9).

Eero Heinaluoma / SDP:n ryhmäpuheenvuoro: "Hallituksen kehitysyhteistyölinjaukset tuovat pahan mielen jo lähdössä. Tingitytkään prosenttitavoitteet, 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, eivät ole toteutumassa. Budjettiriihessä ainoastaan ministeri Väyrynen uskalsi enää edes puhua tämän asian puolesta". (s. 14)

Anni Sinnemäki / vihreiden ryhmäpuheenvuoro: "Enemmistö kansalaisista haluaa, että kannamme vastuumme maailman köyhyyden poistamisesta. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että kehitysyhteistyömäärärahojen osalta tulee varmistaa 0,51 prosentin bruttokansantuoteosuuden toteutuminen tämän hallituskauden päättyessä. Tämä edellyttää sitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa on nostettava sovitusta. Ensi vuonna tämä tarve on noin 25miljoonaa euroa". (s. 19)

Tanja Saarela (kesk.) vastauspuheenvuoro: "Huomasin ilokseni, että kansainväliseen kehitysyhteistyöhön esitetään nyt tuo 830 miljoonaa euroa ja risat... Mikä on, ministeri, teidän näkemyksenne, saavutetaanko tällä vauhdilla tuo YK:n asettama 0,7 prosentin tavoite vuonna... millä aikatalululla tämä tavoite saavutetaan". (s. 35)

Minna Sirnö (vas.) oma puheenvuoro: "Tässä yhteydessä haluan myös painokkaasti todeta, että siviilikriisinhallinta on kriisinhallintaa, ei kehitysyhteistyötä. Siviilikriisinhallinnan kuluja ei tule näin ollen tulevaisuudessakaan ottaa kehitysyhteistyörahoista."

"Kehitysyhteistyörahoista puheen ollen, amerikkalainen ekonomistiguru ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Monin neuvonantaja Jeffrey Sachs kävi viime viikolla tapaamassa suomalaisia päättäjiä. Helsingin Sanomista luettavissa oleva Sachisin viesti oli hyvin yksinkertainen: Miljoonia ihmisiä kuolee joka vuosi siitä älyttömästä syystä, että he ovat liian köyhiä pysyäkseen hengissä."

"Olisin kovasti toivonut, että tämä hallitus tai edellinen hallitus tai mikä tahansa hallitus olisi ollut sen verran vähemmän itsekäs, että pitäisi näitä miljoonia ihmishenkiä bruttokansantuotteen 0,7 prosentin osuuden arvoisina. Onneksi tämän hallituksen panostus kehitysyhteistyöhön on sentään suurempi kuin edellisen. Ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat 90 miljoonalla eurolla". (s. 55-56)

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva (kok.): "Tässä on kysymys myöskin siitä, että Suomen pitää kyetä olemaan globaalisti toimintakykyinen paitsi varsinaisen kansainvälisen politiikan niin myöskin kansainvälisen kaupan ja yhteistyön, kehitysyhteistyön, kyseessä ollen ja itse asiassa lisääntyvien haasteiden kautta, sillä ymmärrettävästi maailmanpolitiikan tilanteen muutos ja myös nousevien talouksien, kuten Kiinan ja Intian kaltaisten toimijoiden, mukaantulo merkitsevät entistä vahvempaa velvoitetta Suomellekin kyetä reagoimaan niiden mukana tuleviin muutoksiin". (s. 59)

Liisa Jaakonsaari (sd.): "Haluaisin kysyä vielä sen, jatkaako hallitus globalisaatiohallintaan tarkoitettua Helsinki-prosessiaan ja jatkaako hallitus uusien innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittelyä, koska nämä kuuluvat kaikki nyt yhteen". (s. 62)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) (pitkä melkein sivun mittainen puheenvuoro pöytäkirjassa, tässä tiiviisti): "Hallitusneuvotteluissa sovittujen ja kevään kehyspäätöksessä vahvistettujen määrärahojen piti yltää ensi vuonna 0,45 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Kun ennakoitua parempi talouskasvu on johtamassa tavoiteltua alempaan prosenttiosuuteen, ulkoasianministeriö esitti budjettiriihessä määrärahoihin noin 26 miljoonan euron lisäystä. Tätä ei kuitenkaan hyväksytty. Siksi ehdotinkin, että määrärahan korotus olisi otettu lisäyksenä jo päätettyyn kehitykseen."

"...kehitysyhteistyöhön tarvittavat 26 miljoonaa euroa olisi voitu lisätä kehykseen budjetin talouspoliittista linjaa vähääkään horjuttamatta. Budjettiriihessä asiasta keskusteltiin ja siihen päätettiin palata ensi kevään kehysriihessä. Ongelman ydin on siinä, että kehys päätetään euroina, kun taas kehitysyhteistyön sitoumukset lasketaan prosentteina kansantulosta."

"On syytä painottaa sitä, ettei Suomi kerta kaikkiaan voi rikkoa kahden vuoden takaista sitoumustaan. Meillä on vastuu myös koko Euroopan unionin panoksesta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Jos Suomi yhtenä kaikkein parhaimmin menestyvistä kansantalouksista luistaa sitoumuksestaan, saavat suuremmissa taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat jäsenmaat perusteen luopua omistaan." (s. 70)

Eero Heinäluoma (sd.) vastauspuheenvuoro: "Kiitän ministeri Väyrystä erittäin rehellisestä tilityksestä. Nythän hallitus madalsi tavoitettaan verrattuna edellisen hallituksen tavoitteeseen. Silloinhan tähdättiin 0,7 prosenttiin jo tämän vaalikauden puitteissa. Tultiin uuteen tavoitteeseen 0,51 ja nyt on siis osoittautunut, että tämä tavoite jo ensimmäisenä budjettivuonna jää jälkeen."

"Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli täysin yksimielinen lausunnossaan kehyksestä kesäkuussa, ja tämä tuli myös eduskunnan kannanotoksi, että täytyy olla valmius liikkua tämän meille sitovan, moraalisesti tärkeän tavoitteen toteuttamiseksi. Nyt jos ei korjausliikkeitä tehdä, niin loppuvaalikaudella tämä muodostuu entistä kestämättömämmäksi." (s. 70-71)

Pekka Haavisto (vihr): "On kieltämättä vähän noloa, kun YK:n suuret herrat kiittelevät, viimeksi Jeffrey Sachs täällä jo kiitteli, Suomea tästä kunnianhimoisesta aikataulusta ja kun tiedetään täällä, miten vaikka siitä on pitää kiinni. Tietysti tästä budjetoinnista tulee mieleen, pitäisikö miettiä jonkinlaista kehysten ulkopuolista järjestelyä koko tälle kehitysyhteistyömäärärahalle, koska tämä on niin hankala ja riippuu sitten kulloisestakin bkt-tilanteesta." (s. 71)

Paavo Väyrynen (kesk.): "Oli hyvä, että eduskunnan ulkoasianvaliokunta otti kantaa näihin määrärahakysymyksiin, ja toivon, että eduskunnan voimakas tuki tälle hallituksen määrittelemälle tavoitelinjalle jatkossakin on vahva. Ed. Haaviston mainitsemat säätiöt eivät ehkä tule kysymykseen ainakaan tällä hetkellä Venäjä-yhteistyön tai naapuruuspolitiikan puitteissa, mutta kehitysyhteistyön osalta meillä on ollut keskustelua sellaisesta uudesta instrumentista, jota voitaisiin kutsua instituutioiden väliseksi yhteistyöksi, joka antaisi mahdollisuuden muun muassa tällaisten säätiöiden, yliopistojen, laitosten yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa."
(s. 71)

Toimi Kankaanniemi (kd.): "On tietysti toivottavaa, että ministeri Väyrynen vahvana, kokeena poliitikkona nyt pystyy taistelemaan nämä määrärahat siihen kasvuun, että tuo tavoite saavutetaan kohtuullisessa ajassa. Toisaalta on varmasti erittäin tärkeää ja korostettava sitä, että kun määrärahat nyt kuitenkin kasvavat, kasvavat sitten millä nopeudella tahansa, niin niiden mittavien määrärahojen huolellinen käyttö on todella tärkeä tavoite."

"Edellinen kehitysyhteistyöstä vastannut ministeri puhuikin jossain yhteydessä budjettituesta näille meidän varsinaisille kohdemaille, muutamalle kohdemaalle. Ministeri Väyryseltä kysyisin, miten te suhtaudutte budjettitukeen. Jos oman kantani sanon, niin kyllä varsinkin esimerkiksi Suomen nykyisissä kohdemaissa korruptio ja muut tällaiset ongelmat ovat niin suuria, että kyllä äärettömän varovaista linjaa pitäisi noiudattaa ja muita kanavia käyttää, ja nimenomaan metsä, kylien kehittäminen ja tälläiset...". (s. 71-72)

Pentti Tiusanen (vas.): "Aivan oikea linja, arvoisa ministeri Väyrynen, nimenomaan tässä tavoitteen pitämisessä ja saavuttamisessa. Mutta haluaisin tähän kehitysyhteistyöpolitiikan sisältöön pikkaisen ottaa kantaa. Aivan oikein, olen samaa mieltä kuin te siitä, että kehitysyhteistyö pitäisi köyhyyden poistamisen lisäksi liittää myös ympäristön huomioimiseensa nimenomaan ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan." (s. 72)

Jukka Gustafsson (sd.): "Oli upeaa kuunnella ministeri Väyrystä ja havaita se, että huolimatta pitkästä urastanne ei pienintäkään kyynisyyttä tämän tärkeän kehitysyhteistyöasian hoitamisen suhteen. Menestystä teille siinä asiassa!" (s. 72)

Paavo Väyrynen (kesk.): "Ensinnäkin budjettitukeen suhteudun aika varauksellisesti ja ainakin sen kasvattamiseen nykyisestään hyvinkin varauksellisesti. Tämä on asia, joka pitää kehityspoliittisen ohjelman yhteydessä laajemminkin keskustella. Naiset, lapset, koulutus, ne ovat ilman muuta Suomen kehityspolitiikan kärkiasioita, tällaisia läpikäyviä periaatteita. Köyhyyden poistamisessa juuri nämä asiat erityisesti painottuvat." (s. 72)

Henna Virkkunen (kok.): "Kuluvalla vaalikaudella lisäykset tulevat olemaan noin 373 miljoonaa euroa, kun muistini mukaan edellinen hallitus pystyi lisäämään 200 miljoonaa euroa näitä määrärahoja."

"(...) Mutta vielä tätä määrärahaakin oleellisempaa on mielestäni tarkastella ennen kaikkea tätä vaikuttavuutta, että kehitysyhteistyömäärärahat suuntautuvat siten, että vaikuttavuus on mahdollisimman hyvä, ja ne suuntautuvat siihen tarkoitukseen, mihin ne on alun perin ajateltu, joten siinä mielessä kehityspoliittisen ohjelman yhteydessä on hyvin tärkeää käydä myös tätä sisältökeskustelua." (s. 72-73)

Arto Satonen (kok.): "Ymmärrän tämän kansainvälisen paineen toteuttaa yhteisesti sovittuja päätöksiä, mutta kyllä tässä sellainenkin realiteetti täyttyy ottaa huomioon, että kun katsoo tätä taulukkoa, niin vuonna 2000 me olemme maksaneet 421,2 miljoonaa euroa ja 746,1 miljoonaa nyt vuonna 2007. Eli kyllä täytyy sanoa, että kun tämänkin lukulistan näyttää niin luulisi, että se jonkinnäköistä arvonantoa myös kansainvälisesti saavuttaa."

"Finnfundin peruspääomaan täällä sisältyy pieni korortus. Tuntuisi, että Finnfund on yksi erittäin tehokas tapa tätä kehitysyhteistyötä ja nimenomaan teollista kulttuuria ja sitä kautta osaamista levittää. Onko mahdollista, että sinne vielä tulisi tuntuvampi korotus?" (s. 73)

Pertti Salolainen (kok.): "Olen ed. Satosen kanssa samaa mieltä tästä Finnfundin rahoituksen turvaamisesta ja toivon, että ministeri kertoisi siitä, mitä näköaloja on myöskin parille lähivuodelle tässä asiassa, koska siitä on vallinnut vähän epäselvyyttä."

"Haluaisin myöskin korostaa sitä, että ulkoasianvaliokunta ottaessaan kantaa kehitysyhteistyörahoihin totesi nimenomaan, että ratkaisevaa on tämä bkt-osuus. Ja kun ennusteet ovat vaikeita tehdä seuraavaksi vuodeksi, niin millä tavalla sitten ministeri katsoo, että nämä korjaukset on tehtävä, jotta valiokunnan edellyttämä bkt-osuus aina kuitenkin turvataan? Tämä on erittäin tärkeä näkökohta."

"Sitten kolmantena asiana vielä lyhyesti: Missä vaiheessa on tämä kehityspoliittinen ohjelma tällä hetkellä, ja milloin ministeri arvelee, että me saamme sen sieltä hallituksesta eduskuntaan?" (s. 73)

Paavo Väyrynen (kesk.) vastauspuheenvuoro: " Arvelen, että lokakuun kuluessa eduskunta jo pääsee kehityspoliittista ohjelmaa käsittelemään. Siinä yhteydessä todella käydään avun vaikuttavuudesta, yhteistyön vaikuttavuudesta ja muista asioista perusteellinen keskustelu."

"Meillä on aika hyvä kansantalouden tilinpito- ja ennustejärjestelmä, niin että kyllä me aika tarkkaan pystymme ennakoimaan tulevaisuutta. Nythän kävi niin, että ennusteet viime keväästä jo täsmentyivät niin, että 7 miljardia lisää onkin ensi vuonna bruttokansantuloa ja siitä sitten tuli tämä ongelma, että bkt-osuus uhkaa laskea."

"Mutta annan suuren arvon sille, että ulkoasiainvaliokunta on tukenut tässä ministeriön pyrkimyksiä ja toivon, että tämä yhteistyö jatkuu ja saadaan ensi keväänä kehyspäätöksissä aikaan hyviä ratkaisuja. Finnfundin osakepääoman korotusta on tarkoitus jatkaa niin, että kaikkiaan 60 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella osakepääomaa korotetaan. Ensi vuonnahan tämä korotus on 15 miljoonaa." (s. 73)

Aila Paloniemi (kesk.): "Minäkin iloitsen tuosta Finnfundin pääoman nostosta, ja muistutan, että ympäristöhankkeethan ovat Finnfundin kautta vahvassa nousussa eli uusia avauksia sieltä on selvästikin tulossa."

"Olisin kysynyt, millä tavalla kehitysavun vaikuttavuutta tällä kaudella aiotaan ikään kuin tutkia lisää. Tuohon työhönhän on käytetty jo vuosia. Onko joitakin uusia konsteja tuon vaikuttavuuden mittaamiseen?"

"Sitten minä kysyisin vielä, millä tavalla kansalaisjärjestöjen roolia vahvistetaan? Vahvistetaanko sitä, kun tiedän, että esimerkiksi Afganistanissa suomalaisvoimin on rakennettu maan parhaat sairaalat ja Suomen Punainen Risti muun muassa on tehnyt siellä ansiokasta työtä? Millä tavalla aiotaan turvata se, että näissä kaikkein köyhimmissä maissa, joissa turvallisuustilanne on huono, kansalaisjärjestöt voivat toimia?" (s. 73)

Paavo Väyrynen (kesk.): "Kansalaisjärjestöjen toiminta on tietysti kriisioloissa turvatonta, ja sitä on vaikea miksikään muuttaa. Rauhanturvajoukothan jossakin määrin voivat turvallisuustilannetta parantaa. Vaikuttavuutta arvioidaan ja tutkitaan. Se on vaikeasti selvitettävä asia. Siihenkin voidaan kehityspoliittisessa ohjelmassa palata."

Jutta Urpilainen (sd.) vastapuheenvuoro: "Minusta on erittäin huolestuttavaa, jos hallitus aikoo jäädä jälkeen tästä omasta tavoitteestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,51 prosenttiin bkt:sta vuonna 2010, koska tuo tavoite oli jo mielestäni aivan liian vaatimaton. Ajatellaan sitä, että vuonna 2010, jolloin meidän pitäisi siis saavuttaa tuo 0,51 prosentin tavoite, tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sitoutui 0,7 prosentin tavoitteeseen ensimmäisen kerran. Eli pidän erittäin tärkeänä sitä, että hallitus pitää omasta tavoitteestaan kiinni, vielä toivottavasti vauhdittaa sitä."

"Asia, johon haluan, arvoisa puhemies, puuttua, on se, että minusta on tärkeää kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohella satsata myös monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja antaa tukemme muun muassa YK-järjestelmän kehittämiseen. Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä, pitääkö paikkansa tieto, että YK-järjestöjen suhteellinen osuus on laskemassa ensi vuoden budjetista. Koska jos näin on, niin pidän sitä tietoa erittäin huolestuttavana."

"Aivan lopuksi, arvoisa puhemies. Täällä on moneen kertaan viitattu kehityspoliittiseen ohjelmaan, joka on tällä hetkellä valmistelussa. Pitäisin tärkeänä, että myös eduskunta pääsee keskustelemaan tuosta kehityspoliittisesta ohjelmasta, ja tapa keskustelulle voisi olla vaikka ajankohtaiskeskustelualoite. Olisin mielelläni kuullut myös ministerin näkemyksen tähän asiaan." (s. 74)

Paavo Väyrynen (kesk.): "Ensinnäkin, jos puhutaan menneisyydestä, niin vuonna 83 me Kalevi Sorsan kanssa sovimme, että nyt tämä 0,7 hoidetaan ja tehdään välitavoite ja sitten mennään 0,7:ään. Niinhän kävi, että Holkerin hallituksen päätöksillä, kun sitä samaa linjaa jatkettiin, niin 90-luvun alussa me pääsimme 0,7:ään."

"Siihen kyllä vähän vaikutti myöskin kansantalouden romahdus, mutta näin kuitenkin kävi. Sitten pudottiin alas, kun leikattiin määrärahoja. Nyt yritetään uudelleen tällä välitavoitemenettelyllä päästä eteenpäin. Uskon, että siinä myöskin nyt onnistutaan. YK-järjestöjen suhteellinen osuus tuskin laskee, mutta tätä on syytä tarkastella. Kehityspoliittisen ohjelman käsittely eduskunnassa on eduskunnan asia, miten te haluatte sen tehdä. Minulle sopii se, mitä eduskunta haluaa." (s. 75)

Pekka Haavisto (vihr.): "Toinen on sitten kysymys kehitysyhteistyöstä. Täällä jo ministeri Väyrynen ja siihen liittynyt keskustelu asiaa käsitteli. Mielestäni on tärkeää, että nyt kun on asetettu tavoite 0,51 prosentista vuonna 2010 ja 0,7:stä 2015, tässä tavoitteessa todella pysyttäisiin."

Elisabeth Nauclér (r.): "Från sjöfarten och det egna landets försörjning tar jag steget över till Finlands bistånd till de länder som behöver vårt stöd för sin försörjning. Det har varit tradition inom svenska riksdagsgruppen att ägna uppmärksamhet åt Finlands internationella bistånd och den traditionen för jag gärna vidare."

"Enligt budgetpropositionen för 2008 anvisas medel för utvecklingssamarbete, vilket betyder en höjning med 85 miljoner euro. Anslaget för internationellt bistånd uppgår därmed till 0,44 procent av bruttonationalprodukten, men denna höjning är inte tillräcklig. Norden, Finland, utrikesministeriet och utrikesutskottet har den gångna veckan besökts av en amerikansk professor som fäst vår och allmänhetens uppmärksamhet på det faktum att USA, om det uppfyllde sin andel av det internationella biståndet på det sätt som Finland tänker sig att göra, nämligen 0,7 procent av bnp, så skulle det innebära ytterligare cirka 70 miljarder dollar varje år som kunde användas för att bekämpa världens fattigdom."

"För att klara sitt mål måste Finland aktivt medverka till att hitta nya finansieringsformer för att höja biståndet. Och kanske det är en sak vi borde tala med USA om vid vårt nästa besök i Washington. I avvaktan på någon förändring på den fronten tror jag att det är viktigt att Finland forsätter på sin bana som seriös aktör inom det internationella samarbetet (Puhemies: Fem minuter!) och dit hör att leva upp till de utlovade målen. Och, herr talman, jag kommer att inlämna en finansmotion med förslag till en höjning av anslaget." (s. 88)

***

Otteita eduskunnan keskustelusta keskiviikkona 19.9.2007

Maarit Feldt-Ranta (sd.): "Hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikkaa on hallitusohjelmaneuvotteluista alkaen leimannut antautumismieliala. Hallitus nosti kätensä pystyyn ja ilmoitti, että 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta voidaan saavuttaa vasta vuoteen 2015 mennessä. Välitavoitteekseen hallitus asetti EU:n minimitason eli 0,51 prosentin saavuttamisen vuonna 2010. Vuoden 2008 budjettiesitys osoittaa, että rimaa on edelleen alennettu eikä tästä välitavoitteestakaan aiota vakavasti pitää kiinni."

"Kehitysyhteistyöministeri Väyrynen ilmoitti ponnekkaasti budjettiriihen alla, että ennakoitua nopeamman talouskasvun vuoksi kehitysyhteistyöbudjettiesitystä pitäisi korottaa vielä noin 26 miljoonalla eurolla, jotta vuonna 2008 päästäisiin 0,45 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Budjettiriihessä ei kuitenkaan tapahtunut mitään, ja niin hallitus on jo ensimmäisellä budjettiesityksellään heittämässä hyvästit omalle minimitavoitteelleen kehitysyhteistyön kasvattamisen suhteen, johon myös EU:ssa on selkeästi sitouduttu."

"Eduskunnan onkin budjettikäsittelyssä huolehdittava Suomen maineesta maailmalla ja korotettava kehitysyhteistyömäärärahoja edes sen verran, että Suomi voi uskottavasti pysyä maailmalle ilmoittamassaan minimitavoitteessa."

"Lisäksi jäämme kasvavalla uteliaisuudella ja levottomuudellakin odottamaan porvarihallituksen varsinaisia kehityspoliittisia linjauksia. Kehitysyhteistyöministeri Väyrysen suulla olemme jo julkisuudessa kuulleet yhtä ja toista mielenkiintoista, josta ainakin osittain henkii kaipuu takaisin menneiden aikojen kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Me jäämme tässäkin odottamaan koko hallituksen linjauksia, jotta asiasta voidaan käydä avoin ja perusteellinen poliittinen keskustelu. Eilen kuulimme, että tämä on jo lokakuussa edessä."

"Niin tai näin, kehitysyhteistyön ehdottomana päätavoitteena pitää jatkossakin olla maailmanlaajuisen äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ja viime kädessä lopettaminen, ja tämän saavuttaminen taas on ennen muuta rahasta kiinni, kuten YK:n pääsihteerin neuvonantaja Jeffrey Sachs totesi viime viikolla Helsingissä käydessään. Sachsin laskelmien mukaan äärimmäisen köyhyyden hävittämiseen tarvitaan vähemmän kuin prosentti maailman yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Meidän on kerta kaikkiaan huolehdittava uskottavalla tavalla omasta osuudestamme tässä talkoossa." (s. 55-56)

Tanja Saarela (kesk.): ""Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä nousuvauhti on mielestäni liian hidas. (Puhemies: Viisi minuuttia!) YK:n tavoitehan on tuo 0,7. Sen Suomi saavuttaa vasta 2015. Lopuksi todettakoon, että tämän suhteen pidän erittäin myönteisenä sitä, että ministeri Väyrynen on asian yhteydessä ottanut myös kestävän kehityksen kehitysyhteistyötoiminnassa mukaan ja toivon, että tämä eduskunta tukee tässä tavoitteessa ministeri Väyrystä". (s.101).

Lue Kepan uutinen aiheesta "Kehitysyhteistyömäärärahat yhdistivät Väyrysen ja eduskunnan"

Teksti: Valia Wistuba